Heinäveden reitti

Heinäveden reitti yhdistää toisiinsa Kallaveden ja Haukiveden. Reitti alkaa Kallavedestä kulkien Vehmersalmen kautta Suvasveteen ja Varisveteen, jonka Karvionkoski liittää Kermajärveen. Kermajärvi on reitin pääjärvi, sitä luonnehtivat pitkät, kapeat lahdet ja niemet sekä kallio- ja kivikkorannat. Järven keskiosan suuri selkävesialue rajoittuu ympäröivään sokkeloiseen saaristoon.

LATAA KARTTA

Monien saarten rannat ovat hyvin louhikkoisia, myös paljaita kallioita ja jyrkänteitä on runsaasti. Kalliot kohoavat paikoin kymmeniä metrejä vedenpinnan yläpuolelle. Kermajärvi kuuluu osana rantojensuojeluohjelmaan ja myös erityissuojelua vaativiin vesistöihin.

Heinäveden reitti kulkee aidossa Savolaisen järviseudun vesistömaisemassa. Vaihtelevat luonnonpiirteet, vesistön kapeikot ja laajemmat selät, kosket, kanavat ympäristöineen ja vanha asutus muodostaa reitistä maisemallisesti moninaisen ja kauniin kokonaisuuden. Reitti on vehmas ja kapeikkoinen. Järvenrantaluonnolle tyypillisiä ovat laajoille alueille levittäytyvät mäntyvaltaiset metsät ja monin paikoin kasvavat koivikot. Koivikot ovat seurausta seudulla pitkään jatkuneesta kaskeamisesta.

Kokonaisuudessaan Heinäveden reitti on maamme edustavimpia sisävesiliikenteen muovaamia maisemia. Turhaan ei Heinäveden reittiä ole valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Ilmentäähän se mitä hienoimmin itäisen Järvi-suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Heinäveden reitti sivuaa Koloveden kansallispuistoa, joka on saimaannorpan tärkeä elinalue ja metsänsuojelukohde. Kansallispuiston tehtävänä on suojella Saimaan saaristoluontoa, eteläsuomalaista metsäluontoa ja saimaannorpan elinympäristöä.
 

Kanavat

Heinäveden reitin kanavointi aloitettiin 1895. Jo tätä ennen liikennettä oli Kuopiosta Karvioon asti (vuodesta 1865) ja Savonlinnasta Pilppaan asti (vuodesta 1872). Kun Karvion kanava valmistui 1896, Kuopiosta päästiin jo Heinävedelle saakka. Liikenne koko Heinäveden reitillä Kuopiosta Savonlinnaan (Haukivedelle) alkoi 1906 kun valmistui Vihovuonteen kanava. Matkustajalaivaliikenne alkoi heti Heinäveden Höyryvenhe osuuskunnan toimesta. Liikennettä Kuopion ja Savonlinnan välillä oli ollut sitäkin ennen 1840-luvulta saakka, jolloin käytössä oli Leppävirran reitti.
Karvion kanava
Karvion kanava valtatien 23 Karvionkosken ja kanavan ylittävältä sillalta nähtynä. Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Karvion kylässä Heinävedellä, Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Varisveteen, siitä Suvasveteen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Kanava on 300 metriä pitkä ja se on Heinäveden vanhin kanava, rakennettu 1895–1896. Kanavassa menee varsinkin kesäaikaan paljon laivoja, ja on Heinäveden reitin vilkkaimpia kanavia.

Kanavan yli kulkee silta, jonka alikulkukorkeus on 11 metriä ja sen vierestä menee Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski. Kanavan ja kosken ympärillä on Karvion kylän keskus, jossa on palveluja, vierassatama ja Karvio Camping-retkeilyalue. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä. Kanavaan mahtuvat 31,2 metrin pituiset, 7,1 metrin levyiset ja 1,8 metrin syvyydessä kulkevat laivat. 
Kerman kanava
Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Etelä-Savossa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä.

Vuonna 2006 Heinäveden reitin matkustajalaivaliikenteen alkamisesta ja Kerman kanavan rakentamisesta on kulunut 100 vuotta. Kerman kanavalla juhlittiin pääjuhlaa 15.–16. heinäkuuta 2006. Kerman kanava on osa historiallista, yhdeksi kauneimmista kansallismaisemista valittua Heinäveden reittiä. Nykyään kanava on ahkerassa käytössä ja hyvässä kunnossa, sillä Heinäveden reitti on yksi suosituimmista ja käytetyimmistä Suomen vesireiteistä.
Vihovuonteen kanava
Vihovuonteen kanava sijaitsee Heinävedellä, Etelä-Savossa. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8 - 1,0 metriä. Kanava on rakennettu 1903-1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syyskuun ja marraskuun taitteessa 1905.
Pilpan kanava
Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin länsipuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa.